Kun hallitsee perusasiat, voi valmiita malleja ja ohjeita
muuttaa omaan käyttötarkoitukseen sopivaksi. Ennen vanhaan käytettiin paljon
ohuempia lankoja ja loimilankoja oli sentillä huomattavasti enemmän kuin
nykyään. Jos käyttää vanhaa ohjetta suoraan, voi käydä niin, että kankaaseen
tulee liian pitkiä lankajuoksuja.
PellavapyyhkeitäTässä kylpypyyheloimessa on sidoksena kierretoimikas. Varsia siinä on kahdeksan. Niisintä on hiukan vaativa, mutta poljenta sen sijaan on suora. Ohje oli valmiina, mutta sitä muutettiin niin, että loimilankana on puuvilla ja laitettiin yksi lanka niiden silmään (ohjeessa kaksi lankaa). Näin pyyhkeestä tulee ohuempi.
Samaa puuvillalankaa on käytetty loimena pikkupyyhkeessä,
johon malli otettiin ikivanhasta - oletettavasti ennen sotia ilmestyneestä - sanomalehdestä.
Vaikka sidos näyttää koristeeliselta, tarvitaan tässä vain neljä vartta ja
neljä polkusta.
Kasvivärjättyjä lankoja
Vitkan Sari kävi esittelemässä kasveilla värjäämiään villalankoja,
joiden villa on myös Sarin lampaista. Neutraaliin loimeen on jokaisen helppo
kutoa omanlaisensa huovan ja katkotoimikas tuo työhön elävän pinnan. Näitä
huopia voi hyvin kutsua lähikudonnaiseksi. Totuus kun on että suurin osa
Suomessa käytetystä villalangasta valmistetaan ulkomailta, lähinnä
Uudesta-Seelannista, tulevasta villasta.
Terttilässä aloitettiin heti syksyllä bonchojen kutominen. Useiden eri sidosvaihtoehtojen jälkeen kurssilaiset päätyivät kuitenkin perinteiseen batavia- eli tasavaltaiseen toimikkaaseen. Loimi on yksivärinen harmaa ja kuteena on käytetty myös yhtä väriä: valkoista, punaista, vaalean harmaata jne..
Käsinkudotun vaatteen huolittelu ja ompelu on aina vaativaa. Miten käännän reunat, kestääkö leikattu kohta, purkautuvatko langat jne.? Samoista langoista, mitä on käytetty kutoessa, valmistettu pirtanauha ratkaisi nämä ongelmat. Boncho tuli viimeistellyn näköiseksi ja reunoja kiertävä nauha antoi sopivasti ilmettä muuten yksinkertaiseen kankaaseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti